NYT

Miksi 1800-luvun Turku? Dramaturgi Seppo Parkkinen avaa työprosessiaan

06.02.2020



Kolmannen Tilan produktiot voivat kestää useamman vuoden. Dramaturgi Seppo Parkkinen kertoo miten hänen työnsä muotoutuu pitkistä ja usein päällekkäisistä produktioista:

 

”Kolmannen Tilan työtapoihin kuuluu se, että projekteille annetaan aikaa ja työ käsittää erilaisia vaiheita. Se, että prosessia avataan yleisölle jo suunnitteluvaiheessa (yhdessä tutkijoiden kanssa) ja harjoitusten aikana on olennaista ja poikkeuksellista. Keskimäärin projektimme kestävät noin 2 – 2,5 vuotta laskien edellisen produktion ensi-illasta.

 

Omat työprosessini ovat usein paljonkin pitempiä ja usein päällekkäisiäkin eli taustatyö, jota itse teen voi liittyä useampaankin suunnitteilla olevaan produktioon. Tämä on tietysti pelkästään kiinnostavaa, työt ruokkivat toisiaan. Toisaalta käsittelemämme aiheet ja teemat ovat kompleksisia, monitahoisia ja vaativat luonnollisesti pitkäaikaista pohjatyötä.

 

Tähän pohjatyöhön pitää voida luottaa koko prosessin ajan.

 

Romanttinen mieli on varmaan saanut alkuimpulsseja monesta lähteestä. Kuten Jukka Sarjalan artikkelista Päättymätön yksilö, vuosi oli varmaan 2013. Artikkeli on huikean inspiroiva luenta varhaisromantiikan ajan ja transhumanistisen ajattelun rinnakkaisuuksista. Tuohon aikakauteen ( n. 1790-1825) liittyy monia itseäni aina kiinnostaneita taiteilijoita tai teoksia. Kuten näytelmäkirjailija Heinrich von Kleist, Franz Schubertin laulusarja Winterreise tai kuvataiteilija Theodor Géricault (josta olen kirjoittanut aiemmin kuunnelman). Ristiriitainen, kumouksellinen, radikaaleja ja äärikonservatiivisia ilmiötä sisältävä aika – utopioiden ja illuusioiden murskautuminen, kolonialismin laajentuminen, tulevaisuuskäsityksen muotoutuminen. Olemme käsitelleet Kolmannen Tilan puitteissa 1700-1800-lukujen vaihdetta aiemmin näytelmässä Maan kellot, jossa kysymys on siitä kuinka antirasismi ja feminismi muotoutuvat ja vaikuttavat tuossa ajassa.

 

Monia seikkoja siis ja alkusysäyksiä. Kaikkea ei varmaan pysty tietoisesti jäljittämäänkään koska olen prosessin keskellä. Aika on myös visuaalisesti valtavan kiehtovaa.

Tärkeä alkuimpulssi oli käyntini Turun Apteekkimuseossa joulukuussa 2016. En ollut aiemmin käynyt tässä Qwenselin talossa, joka siis on säilynyt Turun palossa v. 1827.

 

Museon interiöörien intiimiys oli tosi puhuttelevaa. Kiehtovaa. Mieleeni tuli, että meidän pitäisi Kolmannessa Tilassa tehdä – ensimmäistä kertaa – juttu, jossa olisi vahva paikallisuus. Näin Turku linkittyi tähän aiheeseen ja on nyt tullut siinä keskeiseksi tapahtumapaikaksi vuosina 1799-1827. Tältä ajalta on runsaasti tutkimustietoa, useimpiin kysymyksiin löytää kyllä vastauksen. Sitten löysin Panu Savolaisen tutkimuksen, väitöskirjan Teksteistä rakennettu kaupunki, joka lopullisesti sinetöi tämän lähtökohdan.

 

Teos on erittäin hieno kaupunkitilaa ja aistien historiaa kartoittava tutkimus tuon ajan Turusta. Samoihin aikoihin tutkija Heli Rantala otti minuun yhteyttä ja kertoi häntä kiinnostavasta tapahtumasarjasta 1800-luvun alun Turussa ja tiedusteli, kiinnostaisiko se teatterin kannalta. Näin Turun Yliopiston historian tutkijat Heli Rantala, Panu Savolainen ja Jukka Sarjala tulivat mukaan tähän Kolmannen Tilan prosessiin kokonaisuudessaan.

 

Ajattelen myös, että turkulaiset aaveet ovat olleet projektille suosiollisia: olen löytänyt aivan uskomattoman hienoa lähdekirjallisuutta tuolta ajalta. Näitä näkyy tuossa kuvassa. Kiitos kuuluu Brahen Antikvariaatille Turussa.

 

Innoittavinta on olla tekemisissä tämän aikakauden kanssa ja tarkastella sen rinnakkaisuuksia tai yhteyksiä omaan nykyisyytemme. Ajattelen Walter Benjaminin metaforaa konstellaatioista: hetken ajaksi aikakaudet asettuvat samaan konstellaatioon, kunnes tähtien asento taas jo muuttuu.”

 

Romanttinen mieli, Logomo 29.8.2020


Ohjaaja Susanna Airaksisen ajatuksia tulevasta produktiosta

18.01.2020



Kolmannen Tilan pitkäjänteiset projektit eroavat perinteisestä ohjelmateatterista varsinkin ajallisesti. Yksi tulevan produktion ohjaajista Susanna Airaksinen avaa omia ajatuksia monivuotisista ohjausprojekteista:

 

ohjaaja Susanna Airaksinen

 

”Kolmannen Tilan toiminnan keskeisiä periaatteita tieteiden ja taiteiden välisyyden lisäksi on pitkäjänteinen työskentely ja työtapojen jatkuva kehittäminen. Produktioista järjestetään useampi työpaja ennen varsinaista harjoituskautta, kun tekstikin on vielä kesken. Aihetta ja taustoja tutkitaan yhdessä koko työryhmän kanssa. Sekä Legenda pienestä luusta että tuleva Romanttinen mieli ovat teoksena moniosaisia. Osat esitetään erilaisissa paikoissa. Muoto ja sisältö monipuolistuvat.”, hän kertoo.

 

”Kolmannelle Tilalle erityistä on myös katsojien mukaan ottaminen jo aikaisessa vaiheessa. Teosten yhteydessä järjestetään yleisötilaisuuksia ja seminaareja, jotka liikkuvat akateemisen yhteisön ja laajemman katsojakunnan välissä. Kolmannen Tilan esityksissä lähdemme siitä olettamuksesta, että katsojatietää jotakin esityksen maailmasta ja aiheesta, on sitoutuneempi katsomisprosessiin. Työskentely Kolmannessa Tilassa on myös vaikuttanut paljon siihen, miten työskentelen muualla. Vaadin työskentelylleni aikaa, haen rohkeutta olla keskeneräinen, jotta löytyisi mielenkiintoisia ratkaisuja.”

 

Airaksinen ohjaa tulevan teoksen yhdessä Juha Malmivaaran kanssa. Yhteisohjaus on hänen mielestään erittäin mielenkiintoista.

 

”Juhan ja minun ajattelussa on paljon samaa, mutta käsiala ja työtavat myös eroavat toisistaan. Yhdessä ohjaaminen laajentaa ratkaisujen mahdollisuuksia. Huomasin myös edellisessä produktiossa, että ohjaajuus tuli itselle näkyväksi. Että mikä osuus on ohjauksella teosta tehdessä. Tätä on vähän vaikea selittää, mutta ehkä sanoisin sen niin, että aikaisemmin en ollut tajunnut muun muassa sitä, että työskennellessä on aina mukana myös alitajuinen tietoisuus siitä, että signeeraa teoksen omalla nimellään. Yhteisohjaajuudessa tämä paine poistuu ja teos avautuukin Kolmannen Tilan koko ryhmän teokseksi. Niin kuin se todella onkin. Se tuo omanlaistaan vapautta.”

 

Tuleva produktio sijoittuu 1800-luvun Turkuun, mutta produktion teema on ohjaajan mielestä kuitenkin hyvin ajankohtainen.

 

”Minua innostaa erityisesti aiheen paikallisuuden ja yleislaatuisuuden rinnakkaisuus. Teos on vahvasti turkulainen ja samalla se käsittelee ihmiskuvaamme, ihmisen asemaa ja vaikutusta maailmassa. Kuinka ikiaikaista ja ajankohtaista! Teos on myös todella kutkuttava kaikille aisteille. Miltä Turku on tuntunut ja kuulostanut 1800-luvun alussa? Rummuttajien äänet, jotka kaikuvart talojen seinistä, soihdut ja lyhdyt loistamassa pimeillä kaduilla. Ainutkertaista ja uutta itselle ohjaajana on tietysti näyttelijöiden ja kuorojen, Brahe Djäknar ja Florakörenin, välinen yhteistyö sekä kahden eri säveltäjän musiikin vuoropuhelu.”

 

Lue lisää tulevasta teoksesta Romanttinen mieli -sivulta. Pääteoksen ensi-ilta on Logomossa la 29.8.2020.


Romanttinen mieli -esityksen päivämäärät julki!

18.12.2019



Kolmas Tila -ryhmän tulevan esityksen ensi-iltapäivämäärä on nyt varmistunut! Romanttisen mielen pääteoksen ensi-ilta nähdään Logomossa 29.8.2020. Pistäkää heti päivämäärä muistiin!


Aboagora 21-23.8.2019

14.08.2019



Kolmas Tila tekee taas yhteistyötä Aboagoran kanssa. Tapahtuman aikana tullaan näkemään esitys, joka pohjautuu toukokuisen työpajan tulokseen. Esitys toimii johdantona itse teoksen teemoihin ja henkilöihin.

Aboagoran esityksessä ovat mukana näyttelijät Timo Torikka ja Kristina Vahvaselkä sekä äänisuunnittelija Ville Aalto.

Aboagora-symposiumi järjestetään Sibeliusmuseossa 21-23.8.2019, Piispankatu 17. Kolmas Tila esiintyy keskiviikkona 21.8.


Romanttisen mielen ensimmäinen työpaja

20.05.2019



Kolmas Tilan työryhmä saa toukokuussa ensimmäisen kerran nähdä työnsä konkreettista tulosta, kun vuorossa on Romanttisen mielen ensimmäinen työpaja. Näyttelijät, koreografi, kuorot ja säveltäjät kokoontuvat Turussa yhden intensiivisen viikon ajaksi. Työn tulos nähdään muun muassa elokuun Aboagora-tapahtumassa!


Seminaari: Mitä on romanttinen mieli? 24.5.2019

24.04.2019



Ensimmäinen yleisötapahtuma Romanttinen mieli –esitykseen liittyen järjestetään Turun yliopiston yleisessä kirjallisuustieteessä: Seminaari: Mitä on romanttinen mieli?. Seminaarissa kirjallisuustieteen ja kulttuurihistorian tutkijat pohtivat kysymyksiä siitä, mitä romanttisella mielellä tarkoitetaan sekä millaisia tekijöitä liitetään romantiikan ajan kirjallisuuteen, ajatusmaailmaan tai elettyyn todellisuuteen sekä millaista romantiikka oli Turussa.

Seminaarissa puhuvat dramaturgi Seppo Parkkinen, Prof. Hannu Salmi, erikoistutkija Jukka Sarjala, FT Heli Rantala, FT arkkitehti Panu Savolainen, dosentti Asko Nivala, yliopisto-opettaja Tero Vanhanen sekä tohtorikoulutettava Jouni Teittinen. Seminaarin puheenjohtajana toimii FT, dos. Kaisa Ilmonen, joka on myös Kolmas tila ry:n hallituksen jäsen. Seminaari järjestetään yhteistyössä tutkimuskeskus SELMAn kanssa (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory). Tutustu koko ohjelmaan tapahtumasivulta tai Facebook-tapahtumasta.

photo_2019-04-09_10-12-38

Uusi produktio julkistettu!

18.01.2019



Teatteri Kolmas Tila käsittelee varihaisromantiikan ajan Turkua uudessa teoksessaan ROMANTTINEN MIELI. Dokumentaarisuutta ja fiktiota yhdistävä teos tutkii kaupunkitilaa, filosofisia kysymyksiä, monikielisyyttä, paikan ja mielen kytköksiä, ääntä ja äänitilaa sekä polyfoniaa ja monikerroksellista historiaa. Suurimuotoisessa teoksessa ajatellaan uudelleen kokonaista kaupunkitilaa, ja siinä hyödynnetään Turun keskeisiä maamerkkejä myös esityspaikkoina. Se luo sillan kadonneeseen aikaan, kaupunkiin ja sen ihmisiin kaksisataa vuotta sitten. Teoksen esityskieliä ovat mm. suomi ja ruotsi.

Lue lisää produktion sivulta.


Hyvää joulua ja elämyksellistä uutta vuotta!

22.12.2018



Kolmas Tila -teatterin vuosi 2019 alkaa uuden produktion valmistelulla, kerromme tästä lisää pian. Toivotamme kaikille katsojille, ystäville ja yhteistyökumppaneille valoisaa joulua ja hyvää uutta vuotta!


Ohjaaja Kaisa Korhosen artikkeli Kolmannesta Tilasta

10.10.2018



Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen haastatteli Kolmannen Tilan jäseniä teatterin tekemisestä ja ryhmän toiminnasta. Artikkeli on julkaistu Teatteri-ja mediatyöntekijöiden liiton verkkosivuilla. Lue artikkeli täältä.


Legenda pienestä luusta -esitys Tampereen teatterikesään!

04.05.2018



Legenda pienestä luusta -esitys on valittu Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon. Legendaarisen esityksen voi nähdä vielä Tampereella 9.-10.8. Lisätiedot Tampereen Teatterikesän verkkosivuilta.


INSTAGRAM