Maan kellot, 2009

Väkivallan ja kuuntelemisen leikki, 2009

Esitykset

15.8-15.10.2008

Esityspaikka

Vanha viinatehdas, Manilla, Turku.
YKSILÖ JA HISTORIA. EUROOPPA 1700-luvun lopussa. ANTIRASISMI JA FEMINISMI. SUHDE VALISTUKSEN PERINTÖÖN. TASAVERTAISUUS.

Maan kellot
Näyttämöteos, 2009

Englantilainen Mary Wollstonecraft oli ensimmäisiä feministisiä ajattelijoita, ranskalainen katolinen pappi Henri Gregoire oli ensimmäisiä antirasisteja ja orjuuden vastustajia. Wollstonecraftin tunnetuin teos on A Vindication of the Rights of Woman. Vallankumouksellinen ja tasavaltalainen Gregoire vaikutti voimakkaasti siihen että orjuuden lakkauttava laki astui Ranskassa voimaan 1793. He elivät samaan aikaan- 1700-luvun lopussa – mutta eivät koskaan tavanneet toisiaan.

Näytelmän alussa Maria, nykyhetkessä elävä nuori nainen, lähtee kuvitteelliselle matkalle historiaan mutta saa seurakseen Zakarias Mieskosen, sotilaan ja urkurin, joka on peräisin Suomen sodasta vuodelta 1809. Zakarias haluaa tietää miten tämä kaikki liittyy Suomeen ja sen kohtaloihin Euroopan mullistuksissa. Aluksi he päätyvät 1700-luvun lopun Lontooseen , jossa Mary Wollstonecraft synnyttää toista lastaan. Synnytyksen jälkeen Mary sairastuu verenmyrkytykseen ja elää enää kaksi viikkoa. Sen aikana hän kertoo ja elää uudestaan elämänsä kuulijanaan palvelustyttönsä Marguerite.

Toinen näytös sijoittuu Ranskan maaseudulle vuonna 1794. Saint-Dominguen saarelta orjakapinan keskeltä paennut Emily kohtaa Henri Gregoiren pienessä La Croix´n kylässä, jossa Gregoire pitää jouluyön messua. Emilyn ja Gregoiren kohtaamisesta muodostuu tahtojen kamppailu. Gregoire majailee tyhjillään olevassa kirkossa naapureinaan Jacques, kellonsoittaja, ja Madeleine, joka tekee miehensä kanssa puukenkiä. Tämä, kuten myös näytelmän ensimmäinen näytös, pyrkii valottamaan eri suunnista kysymyksiä tasa-vertaisuudesta ja suhdettamme valistuksen perintöön.

Kolmannessa näytöksessä Maria ja Zakarias vaeltavat suuren armeijan mukana kohti itää ja pohtivat Zakariaksen kokemusten valossa Suomea tässä ajassa. Näytelmä käsittelee myös suhdettamme historiaan, siihen kuinka miellämme historiaa tai mitä on nk. mikrohistoria, yksilön näkökulma, yksityiskohtien todistusvoima.