Legenda Pienestä Luusta, 16.6.2016

Näyttämöteos ja maisema – ihmislajin pitkä kertomus

Esitykset

16.6.2016

Esityspaikka

Sibeliusmuseo, Turku.
Juutalaiset ja arabit kertovat legendaa pienestä luusta. Luu on mantelin kokoinen. Pieni luu. Tätä luuta ei voi tuhota.

Legenda pienestä luusta-produktion ensimmäinen osa esitetään Turun yliopiston Aboagora-tapahtumassa Sibelius-museossa Turussa 16.6.2016. Nähtävä kokonaisuus on syntynyt Kolmas Tila-teatterin työpajassa kesäkuun 2016 aikana. Se muodostaa johdannon teoskokonaisuudelle, joka toteutetaan vaiheittain 2016-2017. Teos rakentuu useista itsenäisistä osista, joiden parissa kaksi ohjaajaa ja äänisuunnittelija työskentelevät esiintyjien kanssa. Esiintyjiin kuuluu sekä näyttelijöitä että tanssijoita. Lopullinen näyttämöteos valmistuu helmikuussa 2018. Teoksen lähtökohta ja työtavat ovat tutkimuksellisia.

Mikä pieni luu?
Juutalaiseen ja arabialaiseen kulttuuriin liittyy vanha uskomus tai legenda selkärangan pienestä luusta, joka kätkee sisäänsä ihmisen itseyden kuin koodina tai arvoituksena. Tämä pieni luu on ainetta, osa luustoamme. Mutta se on tuhoutumaton. Legendan mukaan tästä luusta käsin ihmisen voisi luoda uudestaan sellaisena kuin hän joskus eli ja oli. Hepreaksi tämä luu on nimeltään luz, arabiaksi ajbu adh-dhanab.
Mikä minussa oleva asia säilyttäisi inhimillisen kipinän sisälläni olosuhteissa jotka tähtäävät tuhoamiseeni?

Luz on ihmisen kokemus siitä, mikä hänessä ehkä oli ainutkertaista, mikä hänessä oli eniten häntä itseään, missä hän toteutui ihmisenä. Se on yksilöllinen big bang, alkuräjähdys.
Myyttisen käsitteen voi rinnastaa evoluutiogeneettiseen ja paleontologiseen tietoon: yksittäinen pala luuta voi sisältää kauan sitten eläneen ihmisen dna:n tuhoutumattomana.
Millainen sukupuu minun takanani on? Ihmislajin pitkä kertomus, matka syvään aikaan.
Italialaisen filosofin Giorgio Agambenin poliittiseen ajatteluun kuuluu käsite homo sacer – ”paljas ihminen”. Se tarkoittaa lainsuojatonta, ulossuljettua ihmistä. Ihmistä joka on vailla kansalaisen statusta ja sen myötä kansalaisen oikeuksia. Kansalaisen status on riistetty häneltä tai hänellä ei ole sitä koskaan ollutkaan. Tällaiselle ihmiselle voi tehdä mitä vain, joutumatta siitä vastuuseen. Hänet voi esimerkiksi tappaa. Hänellä voi olla orjan asema. Häntä voidaan pitää rikollisena. Hän voi olla pakolainen tai siirtolainen. Agambenin mukaan tällaiselle ihmiselle jää jäljelle ”paljas elämä”, vailla mitään oikeuksia. Myös eläimet kuuluvat tähän kategoriaan. Ulossuljettuihin.
Giorgio Agambenin poliittinen filosofia on antanut teokselle ja työryhmän työskentelylle lähtökohdan ja ajatuksellisen perustan.

Tutkija Patrik Hagmanin luento Giorgio Agambenin ajattelusta esityksen jälkeen (Åbo Akademi).

www.aboagora.fi

Esiintyjät

Antti Autio

Raimo Karppinen

Hannes Mikkelsson

Maria Leivonen

Ilkka Uolevi

Kristina Vahvaselkä

Tuula Väänänen

Patrik Hagman (luento)

Työryhmä

Seppo Parkkinen, käsikirjoitus | Susanna Airaksinen & Juha Malmivaara, ohjaus | Kari Mäkiranta, musiikki | Johanna Puuperä, äänisuunnittelu | Robert Seger, valokuvaus |