Kolmannen Tilan pitkäjänteiset projektit eroavat perinteisestä ohjelmateatterista varsinkin ajallisesti. Yksi tulevan produktion ohjaajista Susanna Airaksinen avaa omia ajatuksia monivuotisista ohjausprojekteista:

”Kolmannen Tilan toiminnan keskeisiä periaatteita tieteiden ja taiteiden välisyyden lisäksi on pitkäjänteinen työskentely ja työtapojen jatkuva kehittäminen. Produktioista järjestetään useampi työpaja ennen varsinaista harjoituskautta, kun tekstikin on vielä kesken. Aihetta ja taustoja tutkitaan yhdessä koko työryhmän kanssa. Sekä Legenda pienestä luusta että tuleva Romanttinen mieli ovat teoksena moniosaisia. Osat esitetään erilaisissa paikoissa. Muoto ja sisältö monipuolistuvat.”, hän kertoo.

”Kolmannelle Tilalle erityistä on myös katsojien mukaan ottaminen jo aikaisessa vaiheessa. Teosten yhteydessä järjestetään yleisötilaisuuksia ja seminaareja, jotka liikkuvat akateemisen yhteisön ja laajemman katsojakunnan välissä. Kolmannen Tilan esityksissä lähdemme siitä olettamuksesta, että katsojatietää jotakin esityksen maailmasta ja aiheesta, on sitoutuneempi katsomisprosessiin. Työskentely Kolmannessa Tilassa on myös vaikuttanut paljon siihen, miten työskentelen muualla. Vaadin työskentelylleni aikaa, haen rohkeutta olla keskeneräinen, jotta löytyisi mielenkiintoisia ratkaisuja.”

Airaksinen ohjaa tulevan teoksen yhdessä Juha Malmivaaran kanssa. Yhteisohjaus on hänen mielestään erittäin mielenkiintoista.

”Juhan ja minun ajattelussa on paljon samaa, mutta käsiala ja työtavat myös eroavat toisistaan. Yhdessä ohjaaminen laajentaa ratkaisujen mahdollisuuksia. Huomasin myös edellisessä produktiossa, että ohjaajuus tuli itselle näkyväksi. Että mikä osuus on ohjauksella teosta tehdessä. Tätä on vähän vaikea selittää, mutta ehkä sanoisin sen niin, että aikaisemmin en ollut tajunnut muun muassa sitä, että työskennellessä on aina mukana myös alitajuinen tietoisuus siitä, että signeeraa teoksen omalla nimellään. Yhteisohjaajuudessa tämä paine poistuu ja teos avautuukin Kolmannen Tilan koko ryhmän teokseksi. Niin kuin se todella onkin. Se tuo omanlaistaan vapautta.”

Tuleva produktio sijoittuu 1800-luvun Turkuun, mutta produktion teema on ohjaajan mielestä kuitenkin hyvin ajankohtainen.

”Minua innostaa erityisesti aiheen paikallisuuden ja yleislaatuisuuden rinnakkaisuus. Teos on vahvasti turkulainen ja samalla se käsittelee ihmiskuvaamme, ihmisen asemaa ja vaikutusta maailmassa. Kuinka ikiaikaista ja ajankohtaista! Teos on myös todella kutkuttava kaikille aisteille. Miltä Turku on tuntunut ja kuulostanut 1800-luvun alussa? Rummuttajien äänet, jotka kaikuvart talojen seinistä, soihdut ja lyhdyt loistamassa pimeillä kaduilla. Ainutkertaista ja uutta itselle ohjaajana on tietysti näyttelijöiden ja kuorojen, Brahe Djäknar ja Florakörenin, välinen yhteistyö sekä kahden eri säveltäjän musiikin vuoropuhelu.”

Lue lisää tulevasta teoksesta Romanttinen mieli -sivulta. Pääteoksen ensi-ilta on Logomossa la 29.8.2020.