Näyttämöteos ja maisema – ihmislajin pitkä kertomus
Esitykset
25.8.2017Esityspaikka
SibeliusmuseoIhmislajin pitkä kertomus, matka syvään aikaan.
Legenda pienestä luusta-produktion kolmas osa esitetään Åbo Akademin ja Turun yliopiston järjestämässä Aboagora-symposiumissa Sibelius-museossa Turussa 25.8.2017. Esitys on syntynyt Kolmas Tila -teatterin työpajassa elokuun aikana ja se kuuluu Aboagoran seminaariohjelmaan. Kaksi aikaisemmin toteutettua osaa ja nyt nähtävä kolmas osa luovat johdannon näyttämöteokselle, joka valmistuu helmikuussa 2018.
http://aboagora.fi
Teoksen lähtökohta ja työtavat ovat tutkimuksellisia. Kolmas osa on matka kohti kadonnutta ihmistä, neandertalilaista. Tämä matka rinnastetaan ajatuksiin ja pohdintoihin siitä kulttuurisesta murroksesta, jossa elämme, lajina. Legenda pienestä luusta käsittelee ihmisen historiaa lajina, inhimillisen arvoa ja ihmisen suhdetta ei-inhimilliseen.
Keskeisiä käsitteitä teoksessa ovat homo sapiens, antroposeeni, arkeologia ja luz.
Katso video esityksestä täältä!
Antroposeeni
Nimitys uudelle geologiselle aikakaudelle. Perusteena ihmisen toiminnan yhä näkyvämmät vaikutukset maapallolla, jotka voidaan havaita myös geologisesti. Nimitystä ei toistaiseksi ole virallistettu mutta sitä käytetään yleisesti. Edellinen geologinen kausi holoseeni alkoi n. 9600 ennen ajanlaskun alkua. Antroposeenin katsotaan alkaneen teollistumisen myötä viimeistään 1800-luvulla. Varhaisimmat ajoitukset sijoittuvat alkupisteen varhaiseen moderniin aikaan 1600-luvun alkuun. Toisaalta on ehdotettu, että antroposeeni alkaa viimeistään 1950-luvulla laajamittaisten ydinkokeiden seurauksena (joiden jälkiä on mitattavissa esim. mannerjäässä).
Mikä pieni luu?
Juutalaiseen ja arabialaiseen kulttuuriin liittyy vanha uskomus tai legenda selkärangan pienestä luusta, joka kätkee sisäänsä ihmisen itseyden kuin koodina tai arvoituksena. Tämä pieni luu on ainetta, osa luustoamme. Mutta se on tuhoutumaton. Legendan mukaan tästä luusta käsin ihmisen voisi luoda uudestaan sellaisena kuin hän joskus eli ja oli. Hepreaksi tämä luu on nimeltään luz, arabiaksi ajbu adh-dhanab.
Mikä minussa oleva asia säilyttäisi inhimillisen kipinän sisälläni olosuhteissa jotka tähtäävät tuhoamiseeni?
Luz on ihmisen kokemus siitä, mikä hänessä ehkä oli ainutkertaista, mikä hänessä oli eniten häntä itseään, missä hän toteutui ihmisenä. Se on yksilöllinen big bang, alkuräjähdys. Myyttisen käsitteen voi rinnastaa evoluutiogeneettiseen ja paleontologiseen tietoon: yksittäinen pala luuta voi sisältää kauan sitten eläneen ihmisen dna:n tuhoutumattomana. Millainen sukupuu minun takanani on?
Homo Sacer
Italialaisen filosofin Giorgio Agambenin poliittiseen ajatteluun kuuluu käsite homo sacer – ”paljas ihminen”. Se tarkoittaa lainsuojatonta, ulossuljettua ihmistä. Ihmistä joka on vailla kansalaisen statusta ja sen myötä kansalaisen oikeuksia. Kansalaisen status on riistetty häneltä tai hänellä ei ole sitä koskaan ollutkaan. Tällaiselle ihmiselle voi tehdä mitä vain, joutumatta siitä vastuuseen. Hänet voi esimerkiksi tappaa. Hänellä voi olla orjan asema. Häntä voidaan pitää rikollisena. Hän voi olla pakolainen tai siirtolainen. Agambenin mukaan tällaiselle ihmiselle jää jäljelle ”paljas elämä”, vailla mitään oikeuksia. Myös eläimet kuuluvat tähän kategoriaan. Ulossuljettuihin.
Giorgio Agambenin poliittinen filosofia on antanut teokselle ja työryhmän työskentelylle lähtökohdan ja ajatuksellisen perustan.