Legenda pienestä luusta, ensi-ilta 23.2.2018 Turun kaupunginteatterissa

Näyttämöteos ja maisema -ihmislajin pitkä historia.

Liput

25/23/15e

Esitykset

23.2.-28.4.2018

Esityspaikka

Turun kaupuginteatteri, Sopukka
Juutalaiset ja arabit kertovat legendaa pienestä luusta. Luu on mantelin kokoinen. Pieni luu. Tätä luuta ei voi tuhota.

Kolmas Tila -teatterin uusin näyttämöteos Legenda pienestä luusta tulee ensi-iltaan helmikuussa 2018.

Legenda pienestä luusta on kiehtova, mielikuvituksellinen matka, ihmislajin pitkä kertomus, jonka linnut kertovat

Kantaesityksenä nähtävä teos käsittelee ihmisen historiaa lajina, ihmisen arvoa ja ihmisen suhdetta ei-inhimilliseen historiallisessa kontekstissa ja nykyisyydessä. Teoksessa rinnastuvat myytin, tieteellisen tutkimuksen ja poliittisen filosofian näkökulmat. Teos rakentuu toisen lajin, lintujen, kertomuksena ihmisestä ja ihmislajista. Linnut dokumentoivat tapahtumia ja lentävät ajan ja ihmisen historian läpi. Ne pysähtyvät eri paikkoihin eri aikoina, menneisyydessä ja nykyisyydessä. Ne kohtaavat yksittäisten ihmisten kertomuksia eri ajoissa ja paikoissa. Kysymys on ihmisen paikasta elämän kokonaisuudessa.

Pieni luu, dna ja paljas oikeudeton elämä

Lähtökohtana on vanha juutalainen ja arabialainen uskomus tai legenda, josta käytetään nimeä ”luz” tai ”ajbu adh-dhanab”. Sen mukaan on olemassa selkärangan pieni luu, joka kätkee ihmisen itseyden ytimen kuin koodina tai arvoituksena. Luz on yksityinen kokemus, ihmisen oma käsitys inhimillisestä arvostaan. Legendan mukaan tästä pienestä luusta käsin ihmisen voisi luoda uudestaan, koska se on tuhoutumaton.

”Mikä minussa oleva asia säilyttäisi inhimillisen kipinän sisälläni olosuhteissa jotka tähtäävät tuhoamiseeni?”

Legendan pieni luu rinnastetaan ajankohtaiseen evoluutiogeneettiseen ja arkeologiseen tietoon: yksittäinen luunsiru voi sisältää hyvin kauan sitten eläneen ihmisen dna:n tuhoutumattomana. Tuosta tiedosta käsin voidaan luoda kauan sitten elänyt yksilö. Dna säilyy ja siirtyy sukupolvesta toiseen. Vuoden 2018 heinäkuussa saatiin kuulla, että Harvardin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet tallentamaan dataa elävien bakteerien dna:han ja myös lukemaan sen sieltä jälkeenpäin. Dna-tallennus on esimerkki uudesta tiedosta, joka vaikuttaa näyttämöteoksen työprosessiin ja teoksen muotoon.

Teos on rakentunut vaiheittain. Nyt nähtävä näyttämöteos sisältää materiaalia 2016-2017 toteutetuista työpajoista. Ensimmäinen teokseen liittyvä työpaja ja esitys toteutui kesäkuussa 2016 Turun yliopiston ja Åbo Akademin järjestämän Aboagora-symposiumin yhteydessä. Toinen työvaihe ja esitykset olivat Turun tuomiokirkossa lokakuussa 2016. Kolmas osa toteuttiin vuoden 2017 Aboagoran yhteydessä elokuussa 2017.

Esiintyjät

Minna Kangas

Raimo Karppinen

Maria Leivonen

Kristina Vahvaselkä

Tuula Väänänen

Työryhmä

Seppo Parkkinen, käsikirjoitus | Susanna Airaksinen&Juha Malmivaara, ohjaus | Ville Aalto, äänisuunnittelu | Kari Mäkiranta, sävellys ja musiikki | Eero Erkamo, valosuunnittelu | Sari Salmela, skenografia | Robert Seger, valokuvaus | Kristina Vahvaselkä, tuotannon koordinointi | Maria Leivonen, tiedotus&markkinointi |