Kolmas Tila kutsuu jälleen syventymään tulevan teoksen teemoihin

18.10.2022

Raumzeitin ensimmäinen yleisötapahtuma keskittyy tähtitieteen ja fysiikan historiaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Tähtimaailma: suomalainen tähtitiede 1900-luvun alussa -yleisötapahtuma tutustuttaa kahteen produktiolle keskeiseen tutkijaan: Gunnar Nordström (1881-1923) oli fyysikko, jonka painovoimateoria oli merkittävä kilpailija Albert Einsteinin teorialle. Liisi Oterma (1915-2001) oli tähtitieteilijä, joka löysi kolme komeettaa ja noin 200 pikkuplaneettaa, ja joka toimi Turun yliopiston tähtitieteen professorina ja Tuorlan observatorion johtajana.

Lue lisää tapahtuman sivulta.

Uusi näyttämöteos Raumzeit on julkistettu!

21.09.2022

Kolmas Tila käsittelee uudessa näyttämöteoksessaan RAUMZEIT fysiikan ja tähtitieteen historiaa 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Dokumentaarisuutta ja fiktiota yhdistävä teos tutkii totalitarismin ja tieteellisen ajattelun suhteita, tieteen vapautta, ajan ongelmaa ja suomalaisen tähtitieteen historiaa. Kuinka miellämme olemassaoloa ja aikaa, kuinka niitä on fysiikassa tutkittu, mitä niistä on ajateltu ja mitä niistä tiedetään? Miten ideologinen ajattelu tunkeutui tieteeseen, millaisia muotoja oikeistoradikalismi sai akateemisessa maailmassa 1930-luvun aikana Euroopassa? Teos tarkastelee myös, mitä spekulatiivinen fiktio mahdollistaa totalitarismin ajassa.

Lue lisää teoksen sivulta.

Liput ovat nyt myynnissä – Romanttinen mieli sukeltaa murrosaikaa eläneen 1800-luvun Turun historiaan

26.07.2021

Romanttinen mieli – Ett romantiskt sinne on Kolmas Tila – Tredje Rummet ry:n ja kahden turkulaisen kuoron, Florakörenin ja Brahe Djäknarin, suurimuotoinen yhteistuotanto. Teos rakentuu Prologista, joka esitetään Turun tuomiokirkossa ja näytelmästä Romanttinen mieli, joka nähdään Logomossa.

Näytelmä Romanttinen mieli – Ett romantiskt sinne saa ensi-iltansa 27. elokuuta Logomossa. Näytelmän prologin ensi-ilta taas koetaan jo 20. elokuuta Turun tuomiokirkossa. Näytelmä on kuvaus varhaisromantiikan ajan moniäänisestä Turusta, joka on henkisen murroksen keskellä vuosina 1800–1827.

“Romanttinen mieli käsittelee oman aikamme ja varhaisromantiikan aikakauden rinnakkaisuuksia ja yhteyksiä ja ihmistietoisuutta. Se tarkastelee moniäänisyyttä näkökulmana ihmiseen, eettisenä kysymyksenä. Se luo kuvan moniäänisestä kaupungista”, näytelmän kirjoittanut Seppo Parkkinen sanoo.

Näytelmän keskushenkilö on muukalainen, joka etsii Charlotta Seurlingiä, sokeaa muusikkoa ja säveltäjää. Hän etsii aikakautta, jonka tunnuskuva tuo hahmo on. Näytelmä on sarja subjektiivisen mielen näkyjä, tutkimusmatka suuren epävarmuuden, levottomuuksien ja radikaalien aatteiden aikakauteen.

“On ollut hienoa nähdä, miten harjoituksissa teksti herää henkiin ja pääsemme viimein esittämään näytelmän, jonka ensi-ilta siirtyi vuodella eteenpäin. Tilat, joissa tulemme esiintymään, tarjoavat mahdollisuuden ottaa huomioon voimassa olevat turvavälit ja muut koronan vaatimat turvallisuusasiat”, tuottaja ja näyttelijä Kristina Vahvaselkä korostaa.

Teos on monikielinen, pääkielinä suomi ja ruotsi, ja se yhdistää kaikilla tasoillaan dokumentaarisuutta ja fiktiota.

Esiintyjät: Frank Berger, Cécile Orblin, Timo Torikka, Sofia Törnqvist, Kristina Vahvaselkä, Arttu Wäänänen sekä Janina Berman (ääni), Eriikka Magnusson (ääni), Antton Kainulainen (ääni) ja Hannes Mikkelson (ääni) sekä kuorot Brahe Djäknar ja Florakören.

Orkesteri: Kari Mäkiranta (musiikinjohto), Ulf Långbacka, Teemu Mastovaara, Jaakko Mattelmäki ja Harri Wallenius.

Työryhmä: Seppo Parkkinen (käsikirjoitus), Juha Malmivaara (ohjaus), Ulf Långbacka & Kari Mäkiranta (musiikin sävellys), Joonas Outakoski (äänisuunnittelu), Jonna Aaltonen (koreografia), Sari Salmela (skenografia), Eero Erkamo (valosuunnittelu) ja Saara Suni (ohjaajan assistentti).

Esitykset:

PROLOGI

20.8.2021 klo 19 Ensi-ilta, Turun tuomiokirkko
15.10.2021 klo 19

ROMANTTINEN MIELI – ETT ROMANTISKT SINNE Näyttämöteos

27.8 klo 19 Ensi-ilta, LOGI-sali, Turun Logomo, Junakatu 9, 20100 Turku
1.9 klo 19
7.9 klo 19
17.9 klo 19
18.9 klo 14
23.9 klo 19
24.9 klo 19
30.9 klo 19
1.10 klo 19
8.10 klo 19
9.10 klo 19
16.10 klo 14

Äänielämyksiä ympäri Turkua – Romanttinen mieli -ääniteos nyt kuunneltavissa!

24.09.2020

Tieteen ja taiteen vuoropuhelua manifestoiva Kolmas Tila -teatteriryhmä on julkaissut ympäri Turkua kuunneltavan ääniteoksen, joka tarjoilee runollisia fragmentteja tulevasta näyttämöteoksesta Romanttinen mieli – Ett Romantiskt sinne. Ääniteoksen voi kuunnella omilla kuulokkeilla niissä paikoissa, mihin se sijoittuu; Tuomiokirkossa, Vanhalla Suurtorilla, Kalmin tammella sekä Choraeuksen lähteellä Ruissalossa.

Turkulaisen Kolmas Tila -teatteriryhmän seuraava suurteos on monikielinen, dokumentaarisuutta ja fiktiota yhdistelevä Romanttinen mieli – Ett Romantiskt sinne. Teos saa ensi-iltansa Turussa elokuussa 2021, mutta voit jo nyt sukeltaa romantiikan ajan Turkuun ja saada upean, 360-asteisen kuuntelukokemuksen tapahtumapaikoista.

“Teos äänitetään binauraalisella tekniikalla, jolla saa 360-asteisen äänikuvan. Se kuulostaa kuin joku olisi ihan vieressä tai edessä tai liikkuu ympärillä. Loimme erilaisia äänimaisemia ja meillä esimerkiksi oli paikan päällä Vanhalla Suurtorilla Kullannuppu-hevonen, joka teki kavionkopseita”, ohjaaja Susanna Airaksinen selvittää.

Teoksen äänisuunnittelusta vastaa Joonas Outakoski, joka tekee äänisuunnittelun myös varsinaiseen näytelmäteokseen. Ääniteoksella kuullaan näytelmäteoksen näyttelijöitä, muun muassa Jonna Järnefelt, Timo Torikka, Sofia Törnqvist, Eriikka Magnusson ja Anton Kainulainen.

Ääniteokseen kuuluu kaikkiaan neljä kohtausta sekä kaksi esseetä, jotka löytyvät selaimen kautta!

Kartta ääniteoksen kuuntelupaikoista.

Parhaan kuunteluelämyksen saamiseksi noudata sovelluksen antamia ohjeita kohtaukselle suunnitellusta kuuntelupaikasta.

Teoksen kohtaukset ja niiden kuuntelupaikat:

• Tuomiokirkko: Vasemman puoleinen kiinteä penkkirivi. Etummaisen penkin käytävän puoleinen pääty.
• Vanha Suurtori: Ensimmäinen askelma teoksen Ajan virta yläpäässä. Katselusuunta porttikongiin päin.
• Kalmin tammi: Sibeliusmuseon takapiha. Kuuntele merkityllä paikalla tammen läheisyydessä.
• Choraeuksen lähde, Ruissalo: Keskimmäinen penkki.

Voit vaihtoehtoisesti kuunnella teoksen myös omalta kotisohvaltasi.

Suosittelemme käyttämään laadukkaita vastamelukuulokkeita. Muunlaisilla kuulokkeilla suosittelemme valitsemaan kuunteluversion tavallisille kuulokkeille. Tutustu myös kohtausten yhteydessä olevaan muuhun sisältöön, jotka johdattavat sinua kohti Romanttisen mielen tunnelmia.

Making of ääniteoksen synnystä:

Romanttinen mieli -teos käsittelee oman aikamme ja varhaisromantiikan aikakauden rinnakkaisuuksia ja yhteyksiä ja ihmistietoisuutta. Se luo kuvan moniäänisestä kaupungista, Turusta vuosina 1800 – 1827.

Näyttämöteos esitetään kahdessa osassa: prologi Turun tuomiokirkossa ja näytelmä Romanttinen mieli Logomossa.

Seppo Parkkinen, Käsikirjoitus ja esitysdramaturgia | Juha Malmivaara, Ohjaus | Saara Suni, ohjaajan assistentti | Ulf Långbacka & Kari Mäkiranta, Musiikin sävellys | Sari Salmela, Skenografia | Eero Erkamo, Valosuunnittelu | Joonas Outakoski, Äänisuunnittelu | Janina Rajakangas, Koreografia | Kristina Vahvaselkä, Tuottaja | Arto Vesterinen/Pauhaus, Graafinen suunnittelu | Esiintyjät: Frank Berger, Cécile Orblin, Timo Torikka, Sofia Törnqvist, Kristina Vahvaselkä, Arttu Wäänänen ja ääninäyttelijöitä sekä Brahe Djäknar – ja Florakören -kuorot.

Yleisötilaisuus: Matka Romanttiseen mieleen 24.9.2020

16.09.2020

Matkalla on monta merkitystä. Matka voi olla matkaa ajassa, matkailijoita ajassa ja paikassa, mielen matkaa, meidän matkamme ymmärtämään mentaalisesti eri tavalla rakentunutta aikakautta. Torstaina 24. syyskuuta teemme matkan Romanttiseen mieleen, Kolmas Tila -teatteriryhmän seuraavaan suurproduktioon.

Tilaisuudessa kuulemme puheenvuorot dosentti Timo Vuorisalolta (Ekologia ja evoluutiobiologia, Turun yliopisto) sekä tutkijatohtori Heli Rantalalta (Yleinen historia ja kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Romanttinen mieli -teoksen ja siihen linkittyvän ääniteoksen esittelevät ohjaaja Susanna Airaksinen ja dramaturgi Seppo Parkkinen.

Romanttinen mieli -teos käsittelee oman aikamme ja varhaisromantiikan aikakauden rinnakkaisuuksia ja yhteyksiä ja ihmistietoisuutta. Se luo kuvan moniäänisestä kaupungista, Turusta vuosina 1800 – 1827. Yleisötilaisuudessa kuulemme puheenvuoroja niin tutkijoilta kuin teatterintekijöiltä. Tilaisuudessa myös julkistetaan ääniteos, joka vie kuulijansa matkalle romantiikan ajan Turkuun ja antaa upean, 360-asteisen kuuntelukokemuksen tapahtumapaikoista.

Tutustu ohjelmaan tapahtumasivulla tai seuraa tapahtumatiedotusta Facebookissamme!

”ROMANTTINEN MIELI” SIIRTYY VUOTEEN 2021

12.05.2020

Kolmas Tila -teatteriryhmän tuleva teos Romanttinen mieli siirretään vuodella. Poikkeustilan rajoitukset ovat vaikuttaneet myös teatterin työskentelyyn, ja teosta ei olla voitu harjoitella suunnitellusti. Kolmannen Tilan hallitus on siksi päättänyt siirtää tuotannon ensi-iltaa ensi vuoteen.

Kolmannen Tilan toiminnan periaatteisiin kuuluu pitkäjänteinen työskentely. ”Romanttinen mieli on teatterimme historian massiivisin tuotanto. Haluamme varmistaa sen työstämiseen ja harjoitteluun riittävästi aikaa.”, kiteyttää Kolmannen Tilan puheenjohtaja Susanna Airaksinen.

Ensi-illan siirtäminen antaa kuitenkin lisäaikaa uusille yleisötapahtumille. “Järjestämme produktioiden yhteydessä aina yleisölle avoimia tapahtumia, jotka avaavat tekeillä olevaa teosta ja sen aihepiiriä“, kertoo Kolmannen Tilan dramaturgi Seppo Parkkinen. Syksyn yleisötapahtumista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.

Romanttinen mieli on Kolmannen Tilan ja turkulaisten Brahe Djäknar ja Florakören -kuorojen yhteistuotantoa. Teoksen keskeinen tapahtumapaikka on romantiikan ajan Turku, ja se on ihmistietoisuuden kriittistä tarkastelua. Teoksesta voi lukea lisää teatteriryhmän kotisivuilta www.kolmastila.net

Lisätietoja:
puheenjohtaja Susanna Airaksinen

Miksi 1800-luvun Turku? Dramaturgi Seppo Parkkinen avaa työprosessiaan

06.02.2020

Kolmannen Tilan produktiot voivat kestää useamman vuoden. Dramaturgi Seppo Parkkinen kertoo miten hänen työnsä muotoutuu pitkistä ja usein päällekkäisistä produktioista:

”Kolmannen Tilan työtapoihin kuuluu se, että projekteille annetaan aikaa ja työ käsittää erilaisia vaiheita. Se, että prosessia avataan yleisölle jo suunnitteluvaiheessa (yhdessä tutkijoiden kanssa) ja harjoitusten aikana on olennaista ja poikkeuksellista. Keskimäärin projektimme kestävät noin 2 – 2,5 vuotta laskien edellisen produktion ensi-illasta.

Omat työprosessini ovat usein paljonkin pitempiä ja usein päällekkäisiäkin eli taustatyö, jota itse teen voi liittyä useampaankin suunnitteilla olevaan produktioon. Tämä on tietysti pelkästään kiinnostavaa, työt ruokkivat toisiaan. Toisaalta käsittelemämme aiheet ja teemat ovat kompleksisia, monitahoisia ja vaativat luonnollisesti pitkäaikaista pohjatyötä.

Tähän pohjatyöhön pitää voida luottaa koko prosessin ajan.

Romanttinen mieli on varmaan saanut alkuimpulsseja monesta lähteestä. Kuten Jukka Sarjalan artikkelista Päättymätön yksilö, vuosi oli varmaan 2013. Artikkeli on huikean inspiroiva luenta varhaisromantiikan ajan ja transhumanistisen ajattelun rinnakkaisuuksista. Tuohon aikakauteen ( n. 1790-1825) liittyy monia itseäni aina kiinnostaneita taiteilijoita tai teoksia. Kuten näytelmäkirjailija Heinrich von Kleist, Franz Schubertin laulusarja Winterreise tai kuvataiteilija Theodor Géricault (josta olen kirjoittanut aiemmin kuunnelman). Ristiriitainen, kumouksellinen, radikaaleja ja äärikonservatiivisia ilmiötä sisältävä aika – utopioiden ja illuusioiden murskautuminen, kolonialismin laajentuminen, tulevaisuuskäsityksen muotoutuminen. Olemme käsitelleet Kolmannen Tilan puitteissa 1700-1800-lukujen vaihdetta aiemmin näytelmässä Maan kellot, jossa kysymys on siitä kuinka antirasismi ja feminismi muotoutuvat ja vaikuttavat tuossa ajassa.

Monia seikkoja siis ja alkusysäyksiä. Kaikkea ei varmaan pysty tietoisesti jäljittämäänkään koska olen prosessin keskellä. Aika on myös visuaalisesti valtavan kiehtovaa.

Tärkeä alkuimpulssi oli käyntini Turun Apteekkimuseossa joulukuussa 2016. En ollut aiemmin käynyt tässä Qwenselin talossa, joka siis on säilynyt Turun palossa v. 1827.

Museon interiöörien intiimiys oli tosi puhuttelevaa. Kiehtovaa. Mieleeni tuli, että meidän pitäisi Kolmannessa Tilassa tehdä – ensimmäistä kertaa – juttu, jossa olisi vahva paikallisuus. Näin Turku linkittyi tähän aiheeseen ja on nyt tullut siinä keskeiseksi tapahtumapaikaksi vuosina 1799-1827. Tältä ajalta on runsaasti tutkimustietoa, useimpiin kysymyksiin löytää kyllä vastauksen. Sitten löysin Panu Savolaisen tutkimuksen, väitöskirjan Teksteistä rakennettu kaupunki, joka lopullisesti sinetöi tämän lähtökohdan.

Teos on erittäin hieno kaupunkitilaa ja aistien historiaa kartoittava tutkimus tuon ajan Turusta. Samoihin aikoihin tutkija Heli Rantala otti minuun yhteyttä ja kertoi häntä kiinnostavasta tapahtumasarjasta 1800-luvun alun Turussa ja tiedusteli, kiinnostaisiko se teatterin kannalta. Näin Turun Yliopiston historian tutkijat Heli Rantala, Panu Savolainen ja Jukka Sarjala tulivat mukaan tähän Kolmannen Tilan prosessiin kokonaisuudessaan.

Ajattelen myös, että turkulaiset aaveet ovat olleet projektille suosiollisia: olen löytänyt aivan uskomattoman hienoa lähdekirjallisuutta tuolta ajalta. Näitä näkyy tuossa kuvassa. Kiitos kuuluu Brahen Antikvariaatille Turussa.

Innoittavinta on olla tekemisissä tämän aikakauden kanssa ja tarkastella sen rinnakkaisuuksia tai yhteyksiä omaan nykyisyytemme. Ajattelen Walter Benjaminin metaforaa konstellaatioista: hetken ajaksi aikakaudet asettuvat samaan konstellaatioon, kunnes tähtien asento taas jo muuttuu.”

Romanttinen mieli, Logomo 29.8.2020

Ohjaaja Susanna Airaksisen ajatuksia tulevasta produktiosta

18.01.2020

Kolmannen Tilan pitkäjänteiset projektit eroavat perinteisestä ohjelmateatterista varsinkin ajallisesti. Yksi tulevan produktion ohjaajista Susanna Airaksinen avaa omia ajatuksia monivuotisista ohjausprojekteista:

”Kolmannen Tilan toiminnan keskeisiä periaatteita tieteiden ja taiteiden välisyyden lisäksi on pitkäjänteinen työskentely ja työtapojen jatkuva kehittäminen. Produktioista järjestetään useampi työpaja ennen varsinaista harjoituskautta, kun tekstikin on vielä kesken. Aihetta ja taustoja tutkitaan yhdessä koko työryhmän kanssa. Sekä Legenda pienestä luusta että tuleva Romanttinen mieli ovat teoksena moniosaisia. Osat esitetään erilaisissa paikoissa. Muoto ja sisältö monipuolistuvat.”, hän kertoo.

”Kolmannelle Tilalle erityistä on myös katsojien mukaan ottaminen jo aikaisessa vaiheessa. Teosten yhteydessä järjestetään yleisötilaisuuksia ja seminaareja, jotka liikkuvat akateemisen yhteisön ja laajemman katsojakunnan välissä. Kolmannen Tilan esityksissä lähdemme siitä olettamuksesta, että katsojatietää jotakin esityksen maailmasta ja aiheesta, on sitoutuneempi katsomisprosessiin. Työskentely Kolmannessa Tilassa on myös vaikuttanut paljon siihen, miten työskentelen muualla. Vaadin työskentelylleni aikaa, haen rohkeutta olla keskeneräinen, jotta löytyisi mielenkiintoisia ratkaisuja.”

Airaksinen ohjaa tulevan teoksen yhdessä Juha Malmivaaran kanssa. Yhteisohjaus on hänen mielestään erittäin mielenkiintoista.

”Juhan ja minun ajattelussa on paljon samaa, mutta käsiala ja työtavat myös eroavat toisistaan. Yhdessä ohjaaminen laajentaa ratkaisujen mahdollisuuksia. Huomasin myös edellisessä produktiossa, että ohjaajuus tuli itselle näkyväksi. Että mikä osuus on ohjauksella teosta tehdessä. Tätä on vähän vaikea selittää, mutta ehkä sanoisin sen niin, että aikaisemmin en ollut tajunnut muun muassa sitä, että työskennellessä on aina mukana myös alitajuinen tietoisuus siitä, että signeeraa teoksen omalla nimellään. Yhteisohjaajuudessa tämä paine poistuu ja teos avautuukin Kolmannen Tilan koko ryhmän teokseksi. Niin kuin se todella onkin. Se tuo omanlaistaan vapautta.”

Tuleva produktio sijoittuu 1800-luvun Turkuun, mutta produktion teema on ohjaajan mielestä kuitenkin hyvin ajankohtainen.

”Minua innostaa erityisesti aiheen paikallisuuden ja yleislaatuisuuden rinnakkaisuus. Teos on vahvasti turkulainen ja samalla se käsittelee ihmiskuvaamme, ihmisen asemaa ja vaikutusta maailmassa. Kuinka ikiaikaista ja ajankohtaista! Teos on myös todella kutkuttava kaikille aisteille. Miltä Turku on tuntunut ja kuulostanut 1800-luvun alussa? Rummuttajien äänet, jotka kaikuvart talojen seinistä, soihdut ja lyhdyt loistamassa pimeillä kaduilla. Ainutkertaista ja uutta itselle ohjaajana on tietysti näyttelijöiden ja kuorojen, Brahe Djäknar ja Florakörenin, välinen yhteistyö sekä kahden eri säveltäjän musiikin vuoropuhelu.”

Lue lisää tulevasta teoksesta Romanttinen mieli -sivulta. Pääteoksen ensi-ilta on Logomossa la 29.8.2020.

Romanttinen mieli -esityksen päivämäärät julki!

18.12.2019

Kolmas Tila -ryhmän tulevan esityksen ensi-iltapäivämäärä on nyt varmistunut! Romanttisen mielen pääteoksen ensi-ilta nähdään Logomossa 29.8.2020. Pistäkää heti päivämäärä muistiin!

Aboagora 21-23.8.2019

14.08.2019

Kolmas Tila tekee taas yhteistyötä Aboagoran kanssa. Tapahtuman aikana tullaan näkemään esitys, joka pohjautuu toukokuisen työpajan tulokseen. Esitys toimii johdantona itse teoksen teemoihin ja henkilöihin.

Aboagoran esityksessä ovat mukana näyttelijät Timo Torikka ja Kristina Vahvaselkä sekä äänisuunnittelija Ville Aalto.

Aboagora-symposiumi järjestetään Sibeliusmuseossa 21-23.8.2019, Piispankatu 17. Kolmas Tila esiintyy keskiviikkona 21.8.