Toukokuu saapuu. Me tapaamme. Pilvetön taivas muuttuu kuiskailevaksi saareksi. Eri puolilla kiertää huhu, että kasvit itkevät. Me todistamme, mitä horisontin valosta paljastuu: hullukaali, käärmeenlaukka, pirunvehnä. Kokonainen ihmeellinen herbaario. Ihmiset, jotka on suljettu sairaalaan eivät voi vaikuttaa kohtaloonsa. Runot ovat todiste, performanssi salaisuus, rukous myrkkyä ja lääkettä. Seuraamme polkua, jonka lopuksi tapaamme vaiennetun historian enkelin. Kauneus sijaitsee hitaan esityksen vaihtuvissa keskuksissa, jotka antavat meille mahdollisuuden sukeltaa pyörähtelevien todistajanlausuntojen mereen.